Miksi kestävyysliikunta on niin tärkeää?

Korkea aerobinen kunto liitetään pidempään elinikään, vähäisempään sairasteluun, parempaan elämänlaatuun ja sosioekonomisen rasituksen vähenemiseen.

Kestävyyskunto 

Kestävyyskunto mittaa henkilön kykyä työskennellä suurilla lihasryhmillä pitkäkestoisesti. Tätä kutsutaan myös aerobiseksi kunnoksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aerobinen kunto on erittäin tärkeää terveydelle. Se on yksi voimakkaimmista ennustajista kuolevaisuudelle ja riskitekijä useille elämäntapasairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja tyypin 2 diabetekselle. Samaan aikaan sydän- ja hengityselinten kunto on suoraan yhteydessä fyysiseen suorituskykyyn - sekä kykyyn suoriutua päivittäisistä elintärkeistä tehtävistä että urheilulliseen suorituskykyyn.

Kestävyyskunnon ja odotetun eliniän välinen yhteys 

Useat laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että aerobisen kunnon ja kuolleisuuden välillä on käänteinen yhteys. Tuoreessa tutkimuksessa kävi ilmi, että tähän ei ole ylärajaa. Mitä paremmassa kunnossa olet, sitä pidempi odotettu elinikäsi on (1). Tämän takana oleva mekanismi on kaksijakoinen. Aerobinen liikunta vähentää riskiä sairastua suurimpaan osaan vakavimmista elämäntavoista johtuviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitautiin, diabetekseen ja tiettyihin syöpiin. Tämä vaikuttaa luonnollisesti suoraan odotettuun elinikään.

Lisäksi aerobinen liikunta parantaa toimintakykyä, estää kognitiivista heikkenemistä ja parantaa itsetuntoa (2, 3, 8). Tekijät, jotka kaikki ovat keskeisiä elämän tarkoituksen tunteen säilyttämisessä ja itsenäisen elämäntavan ylläpitämisessä vielä vanhuusiälläkin.

Aerobinen liikunta hoitokeinona

Kestävyysliikuntaa pidetään yhä useammin tapana hoitaa sairauksia. Aerobista liikuntaa on systemaattisesti käytetty sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa (3). Viime aikoina uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että sama hoitovaikutus pätee moniin muihinkin sairauksiin (4).

JAMA:ssa vuonna 2017 julkaistu tutkimus osoitti, että vastikään diagnosoitujen tyypin 2 diabeetikoiden testiryhmästä yli puolet pystyi lopettamaan lääkkeiden käytön vuoden kuluttua. Tässä tutkimuksessa kestävyysliikunta ei ollut väliintulon ainoa osa, mutta se oli keskeinen osa liikuntaa (5).

Myös silloin kun kyse on henkiseen toimintaan liittyvistä olosuhteista, aerobista liikuntaa pidetään keskeisenä tekijänä. Nuorilla ja aikuisilla se parantaa kognitiivista suorituskykyä ja ehkäisee masennusta. Vanhemmilla ihmisillä se ehkäisee kognitiivista heikkenemistä ja vähentää erityisesti Alzheimerin taudin ja dementian riskiä (8).

Väestön kunnon kasvattamisen sosio-ekonominen hyöty

Koska alhainen aerobinen kunto liittyy usean sairauden kehittymiseen ja varhaisen kuoleman riskiin, aloitteilla, joilla onnistutaan lisäämään aerobista kuntoa väestön tasolla, voi olla suuri vaikutus julkisiin terveydenhuoltokustannuksiin. Parantuneen kunnon todellisia taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida, mutta useat tutkimukset ovat tarkastelleet fyysisen passiiviuden terveydenhuoltokustannuksia ja koska huono kunto on suora seuraus fyysisestä passiivisuudesta, sitä voidaan käyttää relevanttina lähestymistapana.

Lancetissa vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että fyysisen passiivisuuden maailmanlaajuiset kustannukset ovat noin 68 miljardia dollaria, mukaan lukien tuottavuuden heikkeneminen fyysisen passiiviuden aiheuttamien kuolemien vuoksi (9). Vain muutaman prosentin kunnon kasvulla väestön passiivisimpien ryhmässä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka näkyvät lääkkeiden, terveydenhuollon, poissaolojen ja varhaiseläkkeelle siirtymisestä johtuvien kulujen vähenemisenä. Kysymys ei ole siitä, olisiko väestön kuntoa parantaviin aloitteisiin syytä investoida. Ainoa kysymys on, miten tehdä aloitteita, jotka todella toimivat?

Mitä tehokkaan aerobisen liikunnan harjoittaminen vaatii?

On tiedossa, että fyysinen aktiivisuus sekä alhaisella että korkealla intensiteetillä saa aikaan suuria terveyshyötyjä. Pienellä intensiteetillä suoritetut harjoitukset vaativat kuitenkin pidempiä istuntoja verrattuna korkean intensiteetin harjoituksiin, jotka voivat tuoda huomattavia parannuksia jopa hyvin lyhyellä kestolla. Mielenkiintoista on, että korkean intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT) on osoittautunut mahdolliseksi liikuntamuodoksi useimmille ryhmille, mukaan lukien ihmiset, joilla on elämäntapasairauksia (6, 7). Koska ajan puute annetaan usein selitykseksi tai tekosyyksi harjoittelun vähäisyyteen, on järkevää tarjota liikuntamenetelmiä, jotka ovat erittäin tehokkaita.

Useimmille ihmisille optimaalinen strategia fyysiseen liikuntaan olisi täyttää nykyiset päivittäiset liikuntasuositukset ja yhdistää se viikoittaisiin kohdennettuihin harjoituksiin. Ne olisivat mielellään intervalliharjoituksia, jossa suuria fyysisiä ponnistuksia voidaan toistaa useita kertoja. Useimmille ihmisille helpoin tapa tehdä tämä on juoksemalla tai käyttämällä matalavaikutteisia laitteita, kuten kuntopyörää ja crosstraineria. Tämä on tehokasta vain, jos laite tarjoaa riittävän vastuksen vaadittavan intensiteettin täyttämiseksi.

Yhteenveto 

Parempaan kuntoon liitetään paremmat mahdollisuudet pitkään ja terveeseen elämään toimintakykyä menettämättä – ei pelkästään fyysisesti, vaan myös henkisesti. Aerobinen liikunta on yksi tehokkaimmista sairauksien oireiden lievittäjistä ja hoitokeinoista. Aerobista liikuntaa voidaan harrastaa aikaa säästävästi ja motivoivasti käyttämällä kuntolaitteita, jotka tarjoavat riittävän intensiteetin. Yhteiskunnan tasolla väestön kuntoa parantavat investoinnit ovat erittäin kustannustehokkaita.

Lähteet

1. Association of Cardiorespiratory Fitness With Long-term Mortality Among Adults Undergoing Exercise Treadmill Testing. Mandsager et al. JAMA Network Open. 2018;1(6)

2. The health benefits of physical activity and cardiorespiratory fitness. BCMJ, vol. 58 , No. 3 , April 2016 , 131-137.  McKinney J, Lithwick DJ, Morrison BN, Nazzari H, Isserow S, Heilbron B, Krahn AD, 

3. An Update on the Role of Cardiorespiratory Fitness, Structured Exercise and Lifestyle Physical Activity in Preventing Cardiovascular Disease and Health Risk. Ozemek C, Laddu DR, Lavie CJ, Claeys H, Kaminsky LA, Ross R, Wisloff U, Arena R, Blair SN. Prog Cardiovasc Dis. 2018 Nov 13.

4. Exercise as medicine - evidence for prescribing exercise as therapy in 26 different chronic diseases. Pedersen BK, Saltin B. Scand J Med Sci Sports. 2015 Dec;25 Suppl 3:1-72. 

5. Effect of an Intensive Lifestyle Intervention on Glycemic Control in Patients With Type 2 Diabetes: A Randomized Clinical Trial. Johansen MY, MacDonald CS, Hansen KB, Karstoft K, Christensen R, Pedersen M, Hansen LS, Zacho M, Wedell-Neergaard AS, Nielsen ST, Iepsen UW, Langberg H, Vaag AA, Pedersen BK, Ried-Larsen M. JAMA. 2017 Aug 15;318(7):637-646. 

6. High-intensity interval training (HIIT) for patients with chronic diseases. Ross LM, Porter RR, Durstine JL. J Sport Health Sci. 2016 Jun;5(2):139-144. 2016 Apr 12.

7. High Intensity Interval Training for Maximizing Health Outcomes. Karlsen T, Aamot IL, Haykowsky M, Rognmo Ø. Prog Cardiovasc Dis. 2017 Jun - Jul;60(1):67-77. 2017 Apr 3.

8. Physical activity, diet, and risk of Alzheimer disease. Scarmeas N, Luchsinger JA, Schupf N, Brickman AM, Cosentino S, Tang MX, Stern Y. JAMA. 2009 Aug 12;302(6):627-37. 

9. Lancet. 2016 Sep 24;388(10051):1311-24. The economic burden of physical inactivity: a global analysis of major non-communicable diseases. Ding D, Lawson KD, Kolbe-Alexander TL, Finkelstein EA, Katzmarzyk PT, van Mechelen W, Pratt M. Lancet. 2016 Sep 24;388(10051):1311-24.